Neljä vuosikymmentä kaasualan edunvalvontaa ja yhteistyötä
Putkikaasua ja uusiutuvia
Suomen Kaasuyhdistyksen neljä vuosikymmentä
Suomen Kaasuyhdistys on neljän vuosikymmenen ajan ollut kaasualan yhteinen ääni, asiantuntija ja yhteistyön rakentaja Suomessa. Vuonna 1986 perustettu yhdistys syntyi aikana, jolloin maakaasun käyttö laajeni nopeasti ja ala tarvitsi yhteisiä pelisääntöjä, koulutusta sekä riippumatonta keskustelufoorumia.
Vanhempaa ja uudempaa Helsinkiä Kampin kaasukellon naapurustossa vuonna 1963. Taustalla näkyy Autotalo, jossa yhdistys edelleen toimii. (Kuvaaja Jalmari Aarnio, Helsingin kaupunginmuseo).
Suomalaisen kaasun tarina ulottuu kuitenkin paljon kauemmas. Ensimmäiset kaasulyhdyt syttyivät Helsingin kaduille jo vuonna 1860, ja kaasua valmistettiin aluksi puusta. Myöhemmin siirryttiin hiileen ja nestekaasuun. Vuonna 1974 maakaasu saapui Suomeen, mikä käynnisti kaasun käytön voimakkaan kasvun teollisuudessa ja energiantuotannossa. Samalla kaasun käyttö laajeni ruoanvalmistukseen, lämmitykseen, teollisuuteen ja energiantuotantoon..
Muuttuva kaasuinfra
Suomeen alkoi virrata maakaasua putkea pitkin Neuvostoliitosta vuonna 1974.
Kaasualan toimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti. Aiemmin Suomen kaasun saanti oli idän putkikaasun varassa, mutta nykyisin toimituslähteet ja infrastruktuuri ovat monipuolistuneet merkittävästi. Suomessa toimii neljä LNG-tuontiterminaalia, ja Suomen ja Viron välille rakennettu kaasuputki, Balticconnector vahvistaa huoltovarmuutta sekä alueellista kaasumarkkinaa.
Kaasukenttä laajenee
Vuosien aikana yhdistys on seurannut ja edistänyt koko kaasukentän muutosta: maakaasun rinnalle ovat nousseet LNG, biokaasu sekä muut uusiutuvat kaasut. Samalla yhdistyksen tehtävät ovat laajentuneet turvallisuus- ja teknisestä työstä yhä vahvemmin energia- ja ilmastopolitiikan, standardisoinnin, koulutuksen sekä tiedonvälityksen suuntaan.
Kaasuyhdistyksen toiminnassa on alusta asti korostunut käytännönläheisyys. Se on tuonut yhteen energiayhtiöt, teollisuuden, viranomaiset, laitevalmistajat ja muut alan toimijat, laatinut ohjeita, järjestänyt koulutuksia ja rakentanut edellytyksiä kaasujen turvalliselle ja kilpailukykyiselle käytölle Suomessa.
Katse tulevaan
Tulevaisuudessa katse suuntautuu yhä vahvemmin uusiutuviin kaasuihin, vetyratkaisuihin ja kasvavaan energiaomavaraisuuteen. Tämä historiikki kertoo suomalaisesta kaasualasta ja siitä, miten ala ja Suomen Kaasuyhdistys ovat eri aikakausina uudistuneet. ♦
Ensimmäinen vuosikymmen
Kaasualan yhteistyö käynnistyy
Maakaasuyhdistyksen hallitus tammikuun 1987 kokouksessa: Juha Rantanen, Olavi Linnapuomi, Ralf Stoor, Lars Larsson, Tuomo Saarni, Ulf Schmidt ja Tapio Tarhasaari.
Tuomo Saarni aloitti yhdistyksen ensimmäisenä toimitusjohtajana vuonna 1987.
Kaasulla oli Suomessa pitkä historia jo ennen maakaasun aikaa. Kaupunkikaasua oli käytetty Helsingissä valaistukseen, ruoanvalmistukseen ja lämmitykseen jo 1800-luvulta lähtien. Uusi vaihe käynnistyi vuonna 1974, kun Neuvostoliitosta rakennettu maakaasuputki otettiin käyttöön ja maakaasua alkoi virrata Suomeen.
Ensimmäinen vuosikirja ja Kaasuviesti julkaistiin.
Putki mahdollisti maakaasun tuonnin Suomeen, ja kaasun saatavuus perustui pitkään tähän yhteyteen. Maakaasun käyttöönotto loi perustan kotimaisen kaasualan syntymiselle sekä alan yhteistyölle, tiedonvaihdolle ja yhteisten käytäntöjen kehittämiselle. Kaasun käyttö laajeni teollisuudessa, energiantuotannossa ja putkiverkon laajentuessa myös pienkäyttäjien keskuudessa.
1980-luvulla kaasun käyttö kasvoi tasaisesti. Uudet teolliset sovellukset, energiantuotannon ratkaisut ja kaasun kilpailukyky lisäsivät kiinnostusta alaa kohtaan. Samalla vahvistui tarve yhteiselle foorumille, joka edistäisi turvallista käyttöä, yhtenäisiä ohjeistuksia ja kokemusten vaihtoa.
Maakaasuyhdistys perustetaan
Maakaasuyhdistys ja Neste olivat mukana asuntomessuilla Imatralla vuonna 1986. Maakaasun ja kaasulaitteiden lisäksi esiteltiin kaasuautoa.
Ajatus alan yhteisestä yhdistyksestä vahvistui 1980-luvun puolivälissä. Neste asetti vuonna 1985 työryhmän selvittämään tarvetta maakaasualan omalle etujärjestölle. Päätös Maakaasuyhdistyksen perustamisesta tehtiin alan toimijoiden yhteisessä kokouksessa alkuvuonna 1986.
Yhdistyksen toiminta käynnistyi helmikuussa 1986 nimellä Maakaasuyhdistys. Perustamiskokoukseen osallistui laajasti kaasualan, teollisuuden, energiayhtiöiden ja viranomaisten edustajia. Ensimmäisenä toimitusjohtajana aloitti Tuomo Saarni. Yhdistyksen tavoitteena oli edistää kaasun käyttöä ja toimia alan yhteisenä keskustelufoorumina.
Oppia suuremmilta kaasumarkkinoilta. Yhdistyksen Englannin opintomatkalla syksyllä 1988 tutustuttiin mm. kaasun jakelutoimintaan Leicesterin alueella.
Ensimmäisinä vuosinaan yhdistys järjesti seminaareja ja koulutuksia, julkaisi ohjeistuksia sekä osallistui standardoinnin ja turvallisuuskäytäntöjen kehittämiseen. Kansainvälinen yhteistyö käynnistyi nopeasti, ja yhdistys liittyi mukaan alan eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Yhdistyksen rooli vahvistuu
1990-luvulle tultaessa kaasuala oli Suomessa vakiinnuttanut asemansa. Yhdistyksen rooli tiedon kokoajana, standardoinnin kehittäjänä ja yhteistyön edistäjänä vahvistui. Ensimmäinen vuosikymmen loi perustan Suomen Kaasuyhdistyksen pitkäjänteiselle työlle kaasualan kehittäjänä Suomessa. ♦
Intergas Marketing kokoontui Helsingissä 1992.
Toinen vuosikymmen
Kasvun ja vaikuttamisen vuosikymmen
Maakaasun liikennekäyttöä pyrittiin laajentamaan henkilöautosektorille. Maakaasubusseja oli liikenteessä nähty jo usean vuoden ajan.
Vuosina 1996–2005 maakaasun asema Suomessa vahvistui nopeasti. Käyttö lisääntyi erityisesti sähkön ja kaukolämmön tuotannossa sekä yhteistuotantolaitoksissa, ja vuonna 2001 ylitettiin ensimmäisen kerran neljän miljardin kuutiometrin kulutusraja. Samalla maakaasun osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta kasvoi yli 11 prosenttiin. Vuonna 2003 kokonaiskäyttö nousi jo yli 4,7 miljardiin kuutiometriin. Kehitys näkyi myös arjessa: paikallisjakelu laajeni ja maakaasua hyödyntävien pientalojen määrä kasvoi tasaisesti.
Aloitettuaan yhdistyksessä 1988 teknisenä asiamiehenä, Hannu Kauppinen nimitettiin Maakaasuyhdistyksen toimitusjohtajaksi vuonna 1999.
Vuonna 2003 tuli kuluneeksi 30 vuotta maakaasun käyttöönotosta Suomessa. Kolmessa vuosikymmenessä maakaasusta oli kasvanut merkittävä osa suomalaista energiantuotantoa ja yhdyskuntien infrastruktuuria. Käyttäjäkyselyjen perusteella asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä maakaasuun, jonka etuina nähtiin taloudellisuuden lisäksi käytön helppous, turvallisuus ja ympäristöhyödyt. Samaan aikaan maakaasu oli kuitenkin suurelle yleisölle edelleen melko tuntematon energiamuoto.
Edunvalvonta vahvistuu
Kasvun rinnalla myös Maakaasuyhdistyksen toiminta muuttui aiempaa tavoitteellisemmaksi. Yhdistys tarkensi
Kursseille osallistui jo 1000. oppilas.
strategiaansa, vahvisti edunvalvontaansa ja pyrki kokoamaan jäsenistön yhteisiä näkemyksiä entistä näkyvämmin. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että maakaasun kilpailukyky suhteessa muihin energialähteisiin säilyy muuttuvassa energiaympäristössä.
Keskeisiä keskustelunaiheita olivat maakaasumarkkinalaki, energiaverotus sekä EU markkinadirektiivien vaikutukset Suomeen. Yhdistys korosti useissa yhteyksissä, että Suomen maakaasumarkkinat poikkesivat merkittävästi Keski-Euroopan tilanteesta niin hankintarakenteen kuin käyttökohteiden osalta. Myös turvallisuusmääräysten valmistelussa yhdistyksellä oli aktiivinen rooli.
Viestintä ja näkyvyys kasvavat
Maakaasuyhdistyksen verkkosivut avattiin 1999 osoitteessa maakaasu.fi ja olivat ilmeeltään ajan hengen mukaiset.
Vuosikymmenen aikana yhdistys panosti voimakkaasti viestintään ja koulutukseen. Maakaasu.fi-verkkosivut avattiin, Maakaasukäsikirja julkaistiin verkossa ja alan näkyvyyttä lisättiin messuilla, kampanjoilla ja kiertue-esittelyillä. Koulutustoiminta saavutti uuden merkkipaalun tuhannen kurssiosallistujan myötä.
Yhdistyksen julkaisutoiminta oli aktiivista. Palettiin kuuluivat mm. vuosikertomus, Natural gas in Finland -tilastoesite, Jäsentiedote, sekä tapahtumajulkaisut ja kuluttajille suunnatut esitteet. Lisäksi merkittävän ponnistuksen vaatinut Maakaasukäsikirja valmistui.
Vuosikymmenen loppua kohti energiakeskustelu alkoi painottua yhä enemmän ilmasto- ja ympäristökysymyksiin. Samalla keskusteluun nousivat myös vaihtoehtoiset liikennepolttoaineet, LNG sekä kaasujen tulevaisuuden rooli osana monipuolisempaa ja vähäpäästöisempää energiajärjestelmää. ♦
Kolmas vuosikymmen
Kaasukenttä monipuolistuu ja toimintaympäristö on murroksessa
Yhdistyksen myyntivaliokunnan laatima ja keväällä 2010 valmistunut suunnitteluohje sisältää teknisiä neuvoja ja malliratkaisuja kaasulaitteiden, kaasuliittymän ja kaasun käyttöputkiston asennuksille. Se on edelleen saatavilla yhdistyksen Julkaisut-sivulla.
2000-luvun puolivälistä eteenpäin kaasuala kohtasi merkittäviä muutoksia. Energia- ja ilmastopolitiikka nousivat yhä näkyvämpään rooliin, ja Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteet ohjasivat kehitystä kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Samalla maakaasun asemaa tarkasteltiin uudessa tilanteessa sekä kilpailukykyisenä energialähteenä että fossiilisena polttoaineena.
Kaasukenttä laajenee
Uuden Kaasuviestin ensimmäisessä numerossa pääsimme työnohjaaja Timo Möykyn kanssa maakaasukäyttöisen jätekeräilyauton kyytiin.
Vuosikymmenen aikana kaasujen käyttömahdollisuudet monipuolistuivat nopeasti. Perinteisen maakaasun rinnalle nousivat biokaasu ja nesteytetty maakaasu (LNG), ja kiinnostus uusiin kaasuratkaisuihin kasvoi. Biokaasun tuotanto lisääntyi, sitä alettiin syöttää kaasuverkkoon ja hyödyntää yhä enemmän liikennepolttoaineena. Samalla kaasun käyttö laajeni uusiin kohteisiin maa- ja meriliikenteessä.
Yhdistyksen visiossa kaasun rooli liikennepolttoaineena kasvoi merkittävästi. Biokaasun tankkausta Metener Oy:n tankkausasemalla Laukaan Leppävedellä.
Kaasuyhdistys vahvisti rooliaan tiedon kokoajana, kouluttajana ja alan kehityksen seuraajana. Yhdistys osallistui tutkimus- ja kehitystarpeiden kartoittamiseen sekä toi esiin kaasujen mahdollisuuksia energiatehokkuuden, päästövähennysten ja energiaomavaraisuuden näkökulmasta.
Yhdistyksen toiminta uudistuu
Yhdistyksen nimi muuttui ja uusi logo julkaistiin.
Vuosikymmenen merkittävä käänne tapahtui vuonna 2010, kun Maakaasuyhdistyksen nimi vaihtui Suomen Kaasuyhdistykseksi. Samalla yhdistyksen toiminta laajeni kattamaan maakaasun lisäksi biokaasun, LNG ja muut kaasumaiset energiaratkaisut. Toimintaa kehitettiin muun muassa valiokuntatyön, viestinnän ja koulutuksen kautta. Kaasuviesti-lehteä alettiin jälleen julkaista.
Myös edunvalvonnan merkitys kasvoi. Erityisesti energiaverotuksen muutokset vaikuttivat voimakkaasti maakaasun kilpailukykyyn ja käyttöön Suomessa. Vuosikymmenen loppua kohden maakaasun käyttö väheni verotuksen kiristymisen ja muuttuneen markkinatilanteen seurauksena.
Kohti uutta energiajärjestelmää
Vuosikymmenen aikana biokaasu siirtyi kokeiluista käytännön energiantuotantoon ja liikennekäyttöön. Uusia biokaasulaitoksia ja tankkausasemia rakennettiin eri puolille Suomea, ja vuonna 2011 biokaasua syötettiin ensimmäisen kerran Suomen maakaasun siirtoverkkoon. Samalla LNG:n käyttö yleistyi erityisesti meriliikenteessä ja teollisuuden uusissa sovelluksissa.
Kaasuvisio 2050 julkaistiin. Se kuvaa kaasujen roolia puhtaassa energiajärjestelmässä. Suomen Kaasuyhdistys on mukana rakentamassa kestävää huomista. Kyseessä on yhdistyksen näkemys tulevaisuuden puhtaasta ja älykkäästä energiajärjestelmästä sekä erilaisten kaasujen roolista energia-alan sektori-integraatiossa. (Avaa isompi kuva)
Kaasuyhdistys osallistui aktiivisesti keskusteluun tulevaisuuden energiajärjestelmästä. Yhdistyksen Kaasuvisiossa kaasut nähtiin osana älykästä energiajärjestelmää, jossa sähkö-, lämpö- ja kaasuverkot sekä uusiutuvat energialähteet täydentävät toisiaan. Kaasujen nähtiin tarjoavan joustavan väylän kohti vähäpäästöisempää ja monipuolisempaa energiataloutta.
Yhdistys pääsi tutustumaan M/S Viking Gracen valmistukseen STX Finland Oy:n Turun telakalla vuonna 2012. LNG-käyttöinen alus aloitti Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -reitillä vuonna 2013 ja oli valmistuessaan kaikkien aikojen ympäristöystävällisin risteilyalus.
Kolmannen vuosikymmenen aikana Suomen Kaasuyhdistys vahvisti asemaansa koko kaasualan yhteisenä asiantuntijana ja yhteistyön rakentajana. Muuttuvassa energiaympäristössä yhdistyksen rooli alan yhteisenä äänenä korostui entisestään, kun kaasujen merkitys osana puhtaampaa, monipuolisempaa ja joustavampaa energiajärjestelmää alkoi kasvaa. ♦
Neljäs vuosikymmen
Murroksesta uuteen energiajärjestelmään
Suomeen toimitettiin ensimmäistä kertaa nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä laivalla sunnuntaina 10.7.2016, Kun skangasin LNG-laiva Coral Energy ankkuroitui porin LNG-terminaaliin. Maakaasua voidaan nyt toimittaa teollisuudelle myös runkoputkiverkon ulkopuolella. Teollisuus, meriliikenne ja raskas liikenne saavat kilpailijan perinteisille polttoaineilleen. (Kuva Gasum Oy)
Yhdistys järjesti aktiivisesti suosittuja koulutuksia, seminaareja ja webinaareja.
Vihreää valoa biokaasubussille! Vaasan paikallisliikenteessä ympäristöystävällinen biokaasu vie matkustajia eteenpäin paikallisesti tuotetulla energialla. (Kaasuviesti 1/2018).
Suomen kaasuala siirtyi vuosina 2016–2025 perustavanlaatuisen muutoksen läpi. Vuosikymmen alkoi uuden infrastruktuurin rakentamisella ja markkinoiden valmistelulla, mutta eteni nopeasti kohti avointa, monimuotoista ja yhä vahvemmin uusiutuviin ratkaisuihin nojaavaa energiajärjestelmää.
Uusi infrastruktuuri ja avautuvat markkinat
Jakson alkuvuosina keskeisiä kehitysaskeleita olivat LNG-infrastruktuurin rakentuminen sekä kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen. Suomen ensimmäiset LNG-terminaalit muuttivat kaasun saatavuutta merkittävästi, kun kaasua voitiin hyödyntää aiempaa joustavammin myös putkiverkon ulkopuolella. Samalla valmisteltiin markkinamallia, joka mahdollisti kilpailun avautumisen ja Suomen liittymisen osaksi Baltian yhteistä kaasumarkkinaa.
Vuonna 2020 voimaan tullut markkinamuutos muutti alan toimintaympäristöä pysyvästi. Kaasusta tuli entistä markkinaehtoisempi energiamuoto, ja uusia toimijoita sekä palvelumalleja syntyi. Suomen Kaasuyhdistys toimi tässä murroksessa aktiivisena tiedonvälittäjänä, kouluttajana ja keskustelun kokoajana nopeasti muuttuvassa tilanteessa.
Kaasu osaksi kiertotaloutta ja energiamurrosta
Markku Tommiska aloitti yhdistyksen toimitusjohtajana vuonna 2023.
Samalla kaasun käyttö laajeni uusille alueille. Biokaasua otettiin käyttöön liikenteessä, ja erilaiset paikalliset energia- ja kiertotalousratkaisut yleistyivät. Kaasu alkoi kytkeä yhteen energiaa, liikennettä, teollisuutta ja maataloutta tavalla, joka oli aiempaa järjestelmällisempi ja monipuolisempi.
Arto Riikonen ja siniset liekit. Riikonen (1947-2023) muistetaan kaasualan parissa tekemästään merkittävästä valistustoiminnasta. Hän oli vakioluennoitsija yhdistyksen käytönvalvojakursseilla.
Vuosikymmenen aikana myös uusiutuvien kaasujen merkitys kasvoi nopeasti. Biokaasun ja biometaanin rinnalle nousivat power-to-X-ratkaisut sekä vetytalous, jotka avasivat uusia mahdollisuuksia vähähiilisen energiajärjestelmän rakentamiseen. Merkittävä askel otettiin vuonna 2023, kun yhdistyksen sääntöjä uudistettiin siten, että uusiutuvat kaasut tulivat virallisesti osaksi Suomen Kaasuyhdistyksen edunvalvontaa. Muutos kuvasti koko alan siirtymää kohti laajempaa ja kestävämpää energiakokonaisuutta.
Huoltovarmuus korostuu muuttuneessa maailmantilanteessa
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 energian huoltovarmuus nousi koko Euroopan keskeiseksi kysymykseksi. Suomessa aiempina vuosina rakennetut LNG-terminaalit osoittautuivat ratkaiseviksi kaasun toimitusvarmuuden turvaamisessa ja auttoivat estämään vakavan kaasupulan syntymisen.
Mäntsälän Biovoima on esimerkki kotimaisesta biokaasun tuotannosta ja kiertotaloudesta. Auris Energian omistama laitos jalostaa biohajoavia jätteitä ja sivuvirtoja biometaaniksi sekä palauttaa prosessissa syntyviä ravinteita takaisin hyötykäyttöön. Laitoksen biokaasun tuotantokapasiteetti on noin 33 GWh vuodessa.
Koko vuosikymmenen ajan Suomen Kaasuyhdistys vahvisti rooliaan alan yhteisenä foorumina. Se kokosi toimijoita yhteen, edisti osaamista ja toi esiin kaasualan merkitystä niin energiajärjestelmän kehityksessä kuin huoltovarmuuden varmistamisessa.
Vuosien 2016–2025 aikana suomalainen kaasuala siirtyi infrastruktuurin rakentamisesta kohti integroitua, uusiutuvaa ja markkinaehtoista energiajärjestelmää. Samalla luotiin perusta tulevaisuudelle, jossa biokaasu, e-metaani, vety ja muut uusiutuvat kaasut vahvistavat sekä energiajärjestelmän kestävyyttä että Suomen huoltovarmuutta. ♦
