Eurooppa pyrkii pikaisesti eroon Venäjän energiavirroista komission RePowerEU -hengessä. Miten se tapahtuu Suomen kaasusektorilla?

Uuden kaasujärjestelmän rakennuspalikat

Lähtötilanne
Suomen putkikaasumarkkinan (grid-markkina) koko on kahtena edellisvuotena ollut noin 25 TWh, josta 16,7-18,7 TWh on tuotu Imatran kautta, ja loppuosa 6,2- 8,4 TWh Balticconnectorin (BC) kautta. Biometaania syötetään kaasuverkkoon noin 0,15 TWh/a.

Off-grid-markkinan koko on noin 3 TWh/a, josta LNG:n osuus 2,5 ja biokaasun 0,5 TWh/a.

Syöttökapasiteetti ilman Imatran syöttöpistettä

Balticconnectorista tulee merkittävin syöttöpiste Suomen markkinalle. Jo tammikuussa 2022 yli puolet kaasusta tuli BC:n kautta. BC:n tekninen kapasiteetti Suomen suuntaan on suurentunut ja on tällä hetkellä 55 GWh/d. Tämä mahdollistaa tuonnin kaksinkertaistamisen yli 15 TWh/a tasolle.

Syksyllä saadaan käyttöön kaasuverkkoon liitetty Haminan LNG-terminaali. Sen verkkoonsyöttökapasiteetti on aluksi noin 3 TWh/a, ja sitä voidaan tulevina vuosina kaksin- tai kolminkertaistaa höyrystyskapasiteettia lisäämällä.

Kaasuverkkoon biometaania syöttäviä biokaasulaitoksia on puolenkymmentä, ja ne katsotaan markkinamallin mukaisesti yhdeksi virtuaaliseksi syöttöpisteeksi. Biokaasualan oma tavoite on kasvattaa biokaasun vuosituotanto nykyisestä alle yhdestä terawattitunnista 4 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Päämarkkinaksi on kaavailtu liikennesektoria (2,5 TWh/a) ja muuta käyttöä off-grid puolella. Toisaalta biokaasun tuotantopotentiaaliksi Suomessa on haarukoitu jopa 10-25 TWh/a, joten raaka-ainepotentiaalia olisi myös grid-markkinalle.

Viime kuukausina on julkistettu useita synteettisen kaasun hankkeita. Nämä power-to-gas teknologiaa hyödyntävät hankkeet ovat aikatauluiltaan sellaisia, ettei niistä ole apua akuuttiin tarpeeseen. Kauempana tulevaisuudessa e-metaani ja vety nähdään keskeisenä osana energia- ja kaasujärjestelmää.

Kysyntäpuoli

Vuoden 2021 alkukesällä alkanut maakaasun hinnannousu on vähentänyt kysyntää. Esimerkiksi Q1/2022 kaasun käyttö grid-markkinassa on vain 45 % vuoden 2021 ja 65 % vuoden 2020 vastaavan ajankohdan määrästä. Terawattitunteina ensimmäisen vuosineljänneksen kysyntä on laskenut 5,7 TWh (vertailuvuosi 2021) tai 2,5 TWh (2020).

Erot vuosien välillä ovat suuria, mutta selvää on, että vallitsevasta tilanteesta (hintataso, Venäjän toimet) johtuen grid-markkinan koko jää huomattavasti viime vuosien tasosta, joka siis on ollut 25 TWh/a.

Uusiutuvalle kaasulle olisi nyt tarjontaa suurempi kysyntä.

Baltian markkina

Kolmen Baltian maan ja Suomen kaasumarkkinan koko on yhteensä 55-65 TWh/a. Liettuassa on kaksi Venäjästä riippumatonta maakaasun syöttöpistettä: Klaipedassa oleva kelluva LNG-terminaali (Independence -niminen LNG-tankkeri höyrystimineen) sekä toukokuussa käyttöönotettava GIPL-yhteys, jossa Puolan suunnasta tulevan kaasun syöttöpisteenä toimii Santakan mittaus- ja kompressoriasema.

Klaipedan tekninen maksimikapasiteetti on 36 TWh/a. Kapasiteetista on viime aikoina ollut käytössä noin puolet, joten LNG-toimitusten määrää maailmalta ja kaasun syöttöä Baltian verkkoon voidaan merkittävästi lisätä.

Toukokuussa kaupalliseen käyttöön otettavan GIPL:n tekninen kapasiteetti Baltian suuntaan on 27 TWh/a.

Lisäksi suunnitteilla on uusia LNG-terminaaleja Viroon ja Latviaan, mutta niiden käyttöönotto tapahtuu aikaisintaan 2025 jälkeen.

Keskeinen osa Baltian kaasujärjestelmää on Latvian Inčukalnsissa sijaitseva maanalainen kaasuvarasto, jonka aktiivikapasiteetti on energiana noin 25 TWh. Tätä kapasiteettia on mahdollista kasvattaa noin 10 terawattitunnilla, jos tarvetta ilmenee. Varaston hyödynnettävissä oleva kaasumäärä vastaa siis pyöreästi puolen vuoden kaasun kulutusta Baltian ja Suomen kaasumarkkinoilla.

Yhteenveto

Teknisessä mielessä Suomella ja Baltialla on hyvät edellytykset irtaantua Venäjän kaasusta hallitusti ja varsin nopeasti. Samaa harjoitusta tehdään koko Euroopan alueella, joten ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu markkinoiden toimivuus poikkeustilanteessa: kaasun saatavuus muista suunnista, hintataso ja sen mukainen kaasun kysyntä sekä Latvian kaasuvaraston hyödynnettävyys.

Jos Imatran syöttö lakkaa kerrasta, ja sama tapahtuu Baltian Venäjän suunnan syöttöpisteissä, joutuu Suomen ja Baltian kaasumarkkina haastavampaan testiin. Mutta tähänkin vaihtoehtoon on laadittu varautumissuunnitelmia.