(Päivitetty versio 17.6.2022) Eurooppa pyrkii pikaisesti eroon Venäjän energiavirroista komission RePowerEU -hengessä. Suomen osalta venäläisen maakaasun tuonti lakkasi 21.5.2022 aamulla.

Uuden kaasujärjestelmän rakennuspalikat

Lähtötilanne
Suomen putkikaasumarkkinan (grid-markkina) koko on kahtena edellisvuotena ollut noin 25 TWh, josta 16,7-18,7 TWh on tuotu Imatran kautta, ja loppuosa 6,2- 8,4 TWh Balticconnectorin (BC) kautta. Biometaania syötetään kaasuverkkoon noin 0,15 TWh/a.

Off-grid-markkinan koko on noin 3 TWh/a, josta LNG:n osuus 2,5 ja biokaasun 0,7 TWh/a.

Syöttökapasiteetti ilman Imatran syöttöpistettä

Balticconnector on nyt merkittävin syöttöpiste Suomen markkinalle. Jo tammikuussa 2022 yli puolet maakaasusta tuli BC:n kautta, ja nyt kesäkuussa 100 %.  BC:n tekninen kapasiteetti Suomen suuntaan on tällä hetkellä 65 GWh/d, mikä riittää hyvin kesäaikaiseen kysyntään. Vuositasolla maakaasun tuonti BC:n kautta voisi olla luokkaa 15 TWh.

Syksyllä saadaan käyttöön kaasuverkkoon liitetty Haminan LNG-terminaali. Sen verkkoonsyöttökapasiteetti on aluksi noin 3-3,5 TWh/a, ja se voidaan tulevina vuosina kaksinkertaistaa höyrystyskapasiteettia lisäämällä.

Suomeen 10 vuodeksi vuokrattu terminaalilaiva Exemplar on tavoitteena saada käyttöön vuoden lopulla. Tämän FSRU:n (floating gas storage and regasification unit) sijoituspaikaksi in valittu Inkoo, josta se voi syöttää kaasua sekä Suomen että Baltian markkinoille. Talveksi 22-23 on optio, että FSRU sijoitetaan Viron Paldiskiin, jos laivaa varten tarvittava satama- ja putkistoinfra valmistuu siellä nopeammin.

Kaasuverkkoon biometaania syöttäviä biokaasulaitoksia on puolenkymmentä, ja ne katsotaan markkinamallin mukaisesti yhdeksi virtuaaliseksi syöttöpisteeksi. Biokaasualan oma tavoite on kasvattaa biokaasun vuosituotanto nykyisestä alle yhdestä terawattitunnista 4 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Päämarkkinaksi on kaavailtu liikennesektoria (2,5 TWh/a) ja muuta käyttöä off-grid puolella. Toisaalta biokaasun tuotantopotentiaaliksi Suomessa on haarukoitu jopa 10-25 TWh/a, joten raaka-ainepotentiaalia olisi myös grid-markkinalle.

Viime kuukausina on julkistettu useita synteettisen kaasun hankkeita. Nämä power-to-gas teknologiaa hyödyntävät hankkeet ovat aikatauluiltaan sellaisia, että ensimmäiset niistä valmistuvat vuosikymmenen puolessa välissä. Ensi talven kaasutilanteeseen niistä ei ole apua, mutta kauempana tulevaisuudessa e-metaani ja vety nähdään keskeisenä osana energia- ja kaasujärjestelmää.

Kysyntäpuoli

Vuoden 2021 alkukesällä alkanut maakaasun hinnannousu on vähentänyt kysyntää. Esimerkiksi Q1/2022 kaasun käyttö grid-markkinassa on vain 45 % vuoden 2021 ja 65 % vuoden 2020 vastaavan ajankohdan määrästä. Terawattitunteina ensimmäisen vuosineljänneksen kysyntä on laskenut 5,7 TWh (vertailuvuosi 2021) tai 2,5 TWh (2020). Laskeva trendi on jatkunut toisella vuosineljänneksellä.

Erot vuosien välillä ovat suuria, mutta selvää on, että vallitsevasta tilanteesta (hintataso, Venäjän toimet) johtuen grid-markkinan koko jää huomattavasti viime vuosien tasosta, joka siis on ollut 25 TWh/a. Tällä hetkellä liukuva 12 kuukauden kysyntä on tasolla 18 TWh.

Uusiutuvalle kaasulle olisi nyt tarjontaa suurempi kysyntä.

Baltian markkina

Kolmen Baltian maan ja Suomen kaasumarkkinan koko on yhteensä 55-65 TWh/a. Liettuassa on kaksi Venäjästä riippumatonta maakaasun syöttöpistettä: Klaipedassa oleva kelluva LNG-terminaali (Independence -niminen LNG-tankkeri höyrystimineen) sekä toukokuussa käyttöönotettava GIPL-yhteys, jossa Puolan suunnasta tulevan kaasun syöttöpisteenä toimii Santakan mittaus- ja kompressoriasema.

Klaipedan tekninen maksimikapasiteetti on 36 TWh/a. Kapasiteetista on ollut käytössä noin puolet. Loppukevään ja alkukesän aikana kapasiteettia on hyödynnetty niin, että kaasun syöttö Baltian verkkoon on ollut tasolla 110-115 GWh/d, mistä on riittänyt kaasua Puolan suuntaankin.

Puolaan kaasua voidaan viedä toukokuussa kaupalliseen käyttöön otetun GIPL:n välityksellä. Sen tekninen kapasiteetti Puolan suuntaan on 21 ja Baltian suuntaan on 22 TWh/a.

Keskeinen osa Baltian kaasujärjestelmää on Latvian Inčukalnsissa sijaitseva maanalainen kaasuvarasto, jonka aktiivikapasiteetti on energiana noin 25 TWh. Tätä kapasiteettia on mahdollista kasvattaa noin 10 terawattitunnilla, jos tarvetta ilmenee. Varaston hyödynnettävissä oleva kaasumäärä vastaa siis pyöreästi puolen vuoden kaasun kulutusta Baltian ja Suomen kaasumarkkinoilla.